Kromi osallistuu makroravintoaineiden aineenvaihduntaan
Kromi lukeutuu hivenaineisiin (mikrokivennäisaine), eli on kivennäisaine jota tarvitaan alle 100 mg päivässä. Kromi osallistuu mm. makroravintoaineiden aineenvaihduntaan. Kromia tarvitaan myös sokeriaineenvaihdunnan toimintaan. Elimistö ei pysty itse tuottamaan kromia, joten sitä on saatava ravinnosta.
Kromin tarve
Lukuisat ihmiset, joilla on matalat kromitasot, tuntevat ruokailun jälkeen äkillistä näläntunnetta, ja he kokevat epämiellyttäviä oireita liittyen nopeaan tai voimakkaaseen verensokerin laskuun.
Kromin tarve kasvaa iän myötä ja erityisen tärkeä se on diabeetikoille sekä ikääntyville. Suomalaisten kromin saanti ravinnosta on vähäistä.
Kromi ravinnossa ja lisäravinteena
Kromia saadaan hyvin mm. maksasta, vehnänalkioista, maapähkinöistä ja viinirypäleistä sekä hiivasta. Lisäravinnekäytössä turvallisena päivittäisenä määränä pidetään aikuisella 10 milligramman päiväannosta, eli 10 000 mikrogrammaa.
Tästä suurempaa määrää käyttäessä sinkin ja raudan imeytyminen elimistössä heikkenee ja erittäin suurina määrinä saatu kromi aiheuttaa myrkytystilan, joka oireilee esimerkiksi suoliperäisenä verenvuotona, ripulina, maksatulehduksena ja erilaisina hermostoperäisinä oireina.
Kromin saantisuositukset
Kromin viralliset päivittäiset saantisuositukset ovat seuraavat:
- 1-3 vuotiaille 20-80 μg / vrk
- 4-6 vuotiaille 30-120 μg / vrk
- yli 7 vuotiaille 50-200 μg / vrk
- aikuisille 50-200 μg / vrk
Hyväksytyt terveysväitteet
- Kromi edistää normaalia makroravintoaineiden aineenvaihduntaa
- Kromi edistää veren glukoositasojen pysymistä normaalina