Kaamosmasennuksen ja kaamosväsymyksen oireet
Moni meistä huomaa vuodenaikojen muutoksen vaikuttavan jollakin tasolla omaan mielialaan ja käyttäytymiseen. Kaamosmasennus on pimeään vuodenaikaan liittyvä lievä mielialahäiriö, joka johtuu valon vähäisyydestä. Kaamosmasennuksen lievempi muoto on kaamosväsymys.
Kaamosmasennuksen oireina on mm. väsymys, heräämisen vaikeus, ärsyyntyneisyys, surullisuus, motivaation puute, hiilihydraattien ja sokerin himo ja sen myötä lievä painonnousu. Oireet alkavat yleensä syys-marraskuussa ja kestävät helmi-maaliskuuhun asti. Oireiden voimakkuuteen vaikuttaa esimerkiksi lumen määrä, sillä lumi lisää valon määrää. Kaamosmasennuksen tai -väsymyksen oireisiin voi saada helpotusta liikunnasta, oikeanlaisesta ruokavaliosta ja kirkasvalolampun käytöstä.
Mistä kaamosmasennus johtuu?
Ihmisen uni-valverytmiä säätelee melatoniini, joka on pimeään aikaan erittyvä kehon luonnollinen hormoni. Melatoniinin eritys vahvistuu iltaa kohti, ja se viestittää keholle unen tarpeesta. Valoisina aamuina melatoniinin eritys katkeaa, jolloin keho saa viestin, että on aika herätä. Pimeinä aamuina melatoniinin eritys ei kuitenkaan katkea, jolloin väsymys jää päälle ja ihmisen luonnollinen vuorokausirytmi menee sekaisin.
Kirkasvalohoito auttaa tahdistamaan sisäistä kelloa pimeänä vuodenaikana
Kirkasvalohoito on tutkitusti tehokas keino helpottaa kaamosmasennuksen oireita ja nostaa energiatasoja. Kirkasvalohoito perustuu juuri melatoniinin tuotannon säätelyyn ja sen myötä vuorokausirytmin tasapainoittamiseen. Auringonvaloa jäljittelevä kirkasvalolamppu lopettaa aamulla melatoniinin tuotannon, jolloin on helpompi herätä. Illalla melatoniinin eritys alkaa taas oikeaan aikaan.
Kirkasvalohoitoa on tutkittu jo yli 40 vuoden ajan, ja tutkimustulokset kirkasvalohoidon tehosta ovat olleet yksiselitteisiä. Jo yhden hoitokerran on osoitettu lieventävän kaamosmasennusoireita, ja kirkasvalohoidosta on todettu olevan apua myös masennuksen ja unihäiriöiden hoidossa.