Mistä arginiinia saa?
Arginiinia on luontaisesti kaikissa valkuaisaineissa. Näin ollen sitä on runsasproteiinisissa elintarvikkeissa, kuten lihassa, kalassa, pähkinöissä ja viljoissa. Arginiinin puutos ei kuitenkaan ole kovin harviniasta, koska ihmisen elimistö ei pysty hyödyntämään eläinperäistä arginiinia, vaikka eläinkunnan tuotteet sitä reilusti sisältääkin. Parhaimpia luontaisia arginiinin lähteitä ovatkin kasviravinnon arginiini, joten ruokavalion olisi hyvä sisältää erityisesti pähkinöitä. Muita hyviä arginiinin lähteitä ovat mm. täysjyvävilja, sipuli, riisi ja sienet.
Elimistö pystyy myös tuottamaan arginiinia itse maksassa sekä munuaisissa. Maksan tuottaman arginiinin määrä on kuitenkin pieni, joten se harvemmin riittää elimistön omiin tarpeisiin. Munuaisten tuottaman arginiinin määrä taas vähenee viimeistään keski-iän paikkeilla. Kehon oma arginiinin tuotanto on hidasta ja näin ollen sen käyttöönottokin voi olla hidasta elimistön sitä tarvitessa.
Mihin arginiinia tarvitaan?
Arginiini vaikuttaa elimistön typpioksidin tuotantoon. Typpioksidi taas on tärkeä tekijä verisuonien säätelymekanismissa ja se vaikuttaa mm. verenpaineeseen. Lisäksi arginiinilla on tehtäviä rasva-aineenvaihdunnan osana, lihastyön osana ja sokeriaineenvaihdunnassa sekä monessa muussa.
Eri lähteistä riippuen arginiinia pidetään sekä välttämättömänä aminohappona, joissakin lähteissä ei-välttämättömänä ja vielä kolmansissa lähteissä ehdollisesti välttämättömänä. Eroavaisuudet suosituksista johtunevat siitä, että elimistö pystyy jonkin verran valmistamaan arginiinia itse ja joillekin tämä määrä voi olla riittävä.
Arginiinin tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Erilaiset sairaudet ja elimistön tulehdustilat syövät myös arginiinivarastoja, jolloin typpiokdin tuotanto kärsii ja elimistölle aiehutuu tätä kautta uusia ongelmia. Arginiinin puutos voi johtaa esimerkiksi maksan rasvoittumiseen, joka taas voi aiheuttaa uusia lisäongelmia.
Arginiinivalmisteet
Suomessa arginiinivalmisteet luokiteltiin lääkkeiksi vuoden 2003 loppuun asti, jonka jälkeen Lääkelaitos vapautti valmisteet vuoden 2004 alusta lähtien vapaaseen myyntiin ravintolisänä terveyskauppoihin ja luontaistuotekauppoihin. Arginiinia pidetään yleisesti turvallisena ravintolisänä ja lisäravinnekäytössä suositeltu päiväannos on yleisesti noin 1 grammasta 3 grammaan. Arginiinia lisäravinteena käyttävät erityisesti urheilijat, ikääntyneet, sairastelevat sekä stressaantuneet henkilöt. Myös makuuhuoneeseen potkua kaipaavat miehet sekä naiset ovat löytäneet arginiinin. Tehokkain arginiinin muoto on L-arginiini, joka on aminohapon luontainen muoto.
Vaikka arginiini on yleisesti ottaen turvallinen valmiste lisäravinnekäytössä, on joitakin huomioita hyvä tehdä.
- Arginiini voi esimerkiksi vaikuttaa daibeettikkojen verensokereihin, joten heillä lisäravinnekäytöstä tulee keskustella lääkärin kanssa.
- Arginiinia ei suositella käytettäväksi sildenafiilin (erektiohäiriölääkkeet) kanssa.
- Arginiini voi myös vahvistaa ibuprofeenin tehoa
- Tulehduksellisen matalan verenpaineen omaavat eivät saa käyttää arginiinia.
- Arginiinin lisäravinnekäyttöä ei suositella raskaana oleville, eikä imettäville.