Kivennäisaineiden tehtävä elimistössä
Kivennäisaineet ovat maaperästä saatavia epäorgaanisia aineita, joita olisi ravinnossa oltava vähintään 100 mg päivässä. Niitä kivennäisaineita, joita tarvitaan alle 100 mg päivässä, kutsutaan hivenaineiksi. Kivennäisaineilla on monia tehtäviä elimistössä. Ne mm. toimivat hapettumisen estoaineena (seleeni, mangaani), ovat rakenteiden kannalta välttämättömiä (kalsium, magnesium, fosfaatti), ylläpitävät normaalia solutoimintaa (natrium, kalium, kalsium), osallistuvat hapen kuljetukseen (rauta) ja ovat tärkeitä hormonitoiminnan kannalta (jodi ja kromi).
Kivennäisaineiden saanti ravinnosta
Ihmiselle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita on noin 20 erilaista ja ne ihmisen on saatava ravinnosta. Kivennäisaineiden määrään ravinnossa vaikuttavat mm. maaperä, jossa ravinto on kasvanut sekä elintarvikkeiden jalostus. Pääsääntöisesti monipuolisesta ravinnosta saadaan riittävästi kivennäisaineita, mutta tietyissä tilanteissa kivennäisaineiden saannin turvaaminen lisäravinteilla voi olla paikallaan.
Kasvissyöjien ja vegaanien on hankala saada kasvisravinnosta tarpeeksi sinkkiä ja rautaa, jolloin näiden kivennäisaineiden saannin voi turvata sinkki- ja rautavalmisteilla.
Erityisesti kasvuiässä olevien sekä iäkkäiden tulisi pitää huolta riittävästä kalsiumin saannista. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi maitotuotteet ja kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat, parsakaali, tofu ja mantelit. Magnesiumin riittävästä saannista taas kannattaa aktiivisesti liikkuvien pitää huolta.
Tietyt kivennäisaineet voivat heikentää toistensa imeytymistä. Esimerkiksi raudan kanssa ei suositella nautittavaksi kalsiumpitoisia tuotteita, kuten maitotuotteita, sillä ne heikentävät raudan imeytymistä.
Elimistölle tärkeimmät kivennäisaineet ovat:
- kalsium
- fosfori
- magnesium
- natrium
- kalium
Elimistölle tärkeimmät hivenaineet ovat:
- rauta
- sinkki
- jodi
- seleeni
- kupari
- mangaani
- molybdeeni
- kromi
- fluori