Flavonoidit taistelevat vapaita happiradikaaleja vastaan
Flavonoidit kuuluvat fytokemikaalien fenoliyhdisteisiin, ja ne luokitellaan polyfenolien alaryhmäksi. Flavonoidit antavat kasveille niiden värin sekä suojaavat kasvia auringon UV-säteilyltä. Flavonoidiperheeseen kuuluu seuraavat flavonoidien alaryhmät: antosyaniinit, flavanolit, flavonolit, flavonit, flavanonit ja isoflavonoidit. Eri flavonoidiryhmillä on erilainen kemiallinen rakenne sekä omat tarkoituksensa elimistössä. Esimerkiksi antosyaniineja saa mustikoista ja niiden on todettu edistävän sydämen terveyttä sekä ehkäisevän liikalihavuutta ja diabetesta.
Flavonoidit toimivat elimistössä antioksidantteina estäen muun muassa vapaiden radikaalien haittavaikutuksia. Antioksidanttivaikutuksia on havaittu flavonoidien lisäksi myös esimerkiksi C-ja E-vitamiinilla, karoteeneilla ja muilla polyfenoleilla. Flavonoideilla saattaa lisäksi olla tulehdusta alentava ja immuunijärjestelmää tukeva vaikutus. Flavonoideilla on suotuisia vaikutuksia erityisesti seuraavissa tapauksissa:
- Painonhallinta: flavonoidit saattavat laskea elimistön tulehdustilaa ja ruokahalua hallitsevan kylläisyyshormoni leptiinin eritystä.
- Sydän- ja verisuonitaudit: Flavonoidit saattavat myös ehkäistä sydän-ja verisuonitauteja antioksidanttisten ja tulehdusta laskevien vaikutustensa ansiosta. Flavonoidit voivat ehkäistä verisuonten kalkkeutumista suojelemalla LDL-kolesterolia vapaiden happiradikaalien haittavaikutuksilta.
- Diabetes: Erityisesti antosyaniinit on yhdistetty matalampaan riskiin sairastua diabetekseen.
- Syövän ehkäisy: Lupaavimmat tutkimustulokset flavonoidien vaikutuksesta liittyvät rintasyövän ja mahasyövän ehkäisyyn, mutta lisätutkimusta aiheesta tarvitaan.
- Hermoston rappeutumissairaudet: Flavonoidien antioksidanttiset ja tulehdusta laskevat vaikutukset saattavat myös ehkäistä hermoston rappeutumissairauksia, kuten Alzheimerin tautia ja Parkinsonin tautia. Flavonoidit saattavat myös parantaa aivojen verenkiertoa ja kognitiivisia toimintoja.
Flavonoideja on kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä
Flavonoideja on runsaasti kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Esimerkiksi sipulit, vihreä tee, kaalit, viinirypäleet, sitrushedelmät ja pähkinät sekä eri mausteet, kuten rosmariini, inkivääri, valkosipuli ja oregano, ovat hyviä flavonoidien lähteitä. Nyrkkisääntönä on, että mitä tummempi marja, sitä enemmän ja monipuolisemmin se sisältää flavonoideja. Suomalaisista marjoista flavonoideja on runsaasti mustikoissa, mustaviinimarjoissa ja karpaloissa.
Kaikkia flavonoideja ei kannata yrittää hankkia samasta lähteestä, sillä eri kasvit tuottavat erilaisia flavonoideja. Suurin osa hedelmien, marjojen ja kasvisten flavonoideista on kuoressa, jolloin ne suojaavat kasvia ulkoisilta uhkatekijöiltä. Tämän vuoksi marjat kannattaa nauttia mieluummin kokonaisia kuin mehuna. Myös kasvisten kypsentäminen tuhoaa flavonoideja, joten ruokavalioon on hyvä sisällyttää tuoreita kasviksia.
Elimistölle tärkeitä flavonoideja voi saada myös ravintolisistä. Ravintolisät ovat tarpeellisia etenkin, jos ruokavalioon kuuluu niukasti tuoreita kasveja, hedelmiä ja marjoja. Esimerkiksi verenpainetta alentavaa kversetiiniä ja verenkiertoa parantavaa rutiinia saa ravintolisinä.