Mitä hajusteet ovat ja miksi niitä käytetään?
Hajusteita saattaa löytyä niin hygieniatuotteista kuin kodin pesuaineista. Tuoksuja käytetään kosmetiikkatuotteissa lähinnä peittämään muiden ainesosien hajuja tai tekemään tuotteesta muuten miellyttävämpi käyttää. Tuoksuina toimivia eteerisiä öljyjä saatetaan käyttää erityisesti luonnonkosmetiikassa myös niiden aromaterapeuttisten vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi laventelin tiedetään rauhoittavan kehoa ja mieltä, ja sitä saattaa löytyä esimerkiksi vartalovoiteesta.
Kosmetiikassa ja kodin puhdistusaineissa käytetyt hajusteet voivat olla joko synteettisiä tai luonnollisia. Synteettiset hajusteet voivat olla joko täysin synteettisiä tai synteettisten ja luonnollisten hajusteiden sekoitus. Luonnollisista hajusteista yleisimmät ovat eteeriset öljyt, mutta niihin kuuluu myös hartsit ja palsamit.
On hyvä muistaa, että sekä synteettiset että luonnolliset hajusteet voivat herkistää ja allergisoida. Tuoksuherkän, allergisen tai herkkäihoisen kannattaa valita hajusteeton tuote. Jos hajusteiden käytölle taas ei ole esteitä, voi turvallisin mielin valita tuotteen, jonka kokee itselle sopivaksi ja mieluisaksi.
Hajusteet yleisimmin kosmetiikka-allergioiden takana
Hajusteet ovat yksi yleisimmin allergisoivista kosmetiikan ja pesuaineiden ainesosista. Kosmetiikkalainsäädännön mukaan tuotteen INCI-listassa eli ainesosaluettelossa on ilmoitettava 26 yleisimmin allergisoivaa hajustetta. Näihin kuuluu sekä synteettisiä että luonnollisia hajusteita (esim. limonene tai linalool). Nämä hajuste-allergeenit on aina merkittävä tuotteen ainesosaluetteloon niiden kansainvälisillä INCI-nimillä, mikäli hajusteen pitoisuus ylittää 0,01 % pois pestävissä tuotteissa tai 0,001 % iholle jäävissä tuotteissa.
Hajusteallergia vai tuoksuyliherkkyys?
Hajusteallergia ja tuoksuyliherkkyys menevät helposti sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asiaa. Hajusteallergikko ei siedä hajustetta varsinaisena raaka-aineena. Tuoksuyliherkkä taas ei siedä raaka-aineen tuoksua.
Hajusteallergikko reagoi hajusteisiin yleisimmin ihottumina, jotka syntyvät viivästyneen kosketusallergian seurauksena. Kutiavaa, punoittavaa tai hilseilevää ihottumaa voi ilmaantua yleisimmin kasvojen alueelle tai kainaloihin. Tuoksuyliherkkä taas reagoi tuoksuun esimerkiksi päänsärkynä, nuhana, yskänä tai pahoinvointina. Tuoksuallergia ei kuitenkaan aiheuta ihottumaa erona hajusteallergiaan.