Työelämä, lasten harrastukset, luottamustoimet, vapaaehtoistyö, kodinhoito ja ruuanlaitto, pyykkihuolto – lista ruuhkavuosien velvollisuuksista on loputon. Kerta kaikkiaan uuvuttava! Kokosimme viisi vinkkiä parempaan ajanhallintaan ja arkeen. Kokeile vinkkejämme ja huomaa: ruuhkavuosista voi selviytyä kunnialla.
1. Ennakoi
Ajanhallinnan perusasia on ennakointi. Kalenterin selailuun ja täyttämiseen käytetty aika säästää jatkossa aikaa. Aikaa säästyy, kun unohduksia ei tarvitse selvitellä ja ikäviä yllätyksiä on vähemmän.
Esimerkiksi juhlapyhien ympärillä käytävä julkisuuspuhe stressistä ja valmisteluiden määrästä on käsittämätön. Joulu, pääsiäinen ja juhannus tulevat joka vuosi samaan aikaan. Se on tiedossa. Miten on mahdollista, että joulun alla voimme puhua stressaantuvamme kaikesta työmäärästä?
Ennakointi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi joululahjat voi aivan hyvin ostaa pitkin vuotta, samoin lasten kaverilahjat. Kun vastaan tulee rakkaalle läheiselle hyvin soveltuva kirja, tavara tai palvelu, voimme ostaa sen varastoon tai kirjata muistiin. Joulukortteja voi askarrella myös muulloin kuin marras-joulukuussa. Eikä kaikkia jouluruokia ole pakko valmistaa itse – tuunattu eineslaatikko maistuu siinä missä omatekoinen.
Myös pienempiä asioita kannattaa ennakoida. Viikonloppu tai muut vapaapäivät ovat hyviä aikoja selvittää, millaista liikuntaa lapsilla on seuraavalla viikolla, ja varata sopivat varusteet esille. Harrastuskyydeistä voi sopia puolison kanssa ja muiden vanhempien kanssa kannattaa sopia kimppakyytejä. Lapset voi opettaa käyttämään julkista liikennettä tai pyöräilemään lyhyempiä harrastusmatkoja.
Ennakoinnin lisäksi perheen kesken kannattaa suunnitella ajankäyttöä yhdessä, ja puolison kanssa kannattaa viestiä ja sopia selkeästi siitä, kuka hoitaa eri menot tai asiat minäkin päivänä. Lapset saavat mallin siitä, kuinka asioista neuvotellaan ja sovitaan, ja kuinka omia ehdotuksia voi esittää.
2. Suunnittele ja viesti
Kirjakaupoissa on erilaisia seinäkalentereita, joihin voi kuukausi- tai viikkotasolla merkitä eri perheenjäsenten menot. Tällainen kalenteri pitäisi löytyä jokaisen ruuhkavuosissa painiskelevan seinältä. Myös verkkosovellukset ovat hyviä, mikäli kaikki perheen lapset voivat käyttää verkkokalenteria. Lukutaidottomille lapsille voi käyttää pikapiirroksia, joista he ymmärtävät menonsa ja tehtävänsä.
On hyödyllistä sopia puolison kanssa säännöllinen aika ja päivä sille, että seuraavan viikon menot ja tehtävät sovitaan selkeästi yhdessä. Ne on syytä kirjata näkyviin viikkokalenteriin, josta jokainen voi tarkistaa, mitä asioita itsellä on kunakin päivänä hoidettavana. Kalenteriin kannattaa kirjata lasten kouluasiat, kuten kokeet tai liikuntapäivän ohjelma ja siihen tarvittava varustus, jolloin heidän koulunkäyntiinsä osallistuminen helpottuu.
Ruuhkavuosien ajanhallinnan kanssa huojentaa, kun sovimme puolison kanssa selkeästi siitä, kuka hoitaa mitäkin. Kun puoliso tekee jonkun asian, voimme laskea sen mielestämme.
3. Pyydä apua ja ota lapset mukaan kotitöihin
Onko jotain, minkä toinen ihminen voisi tehdä? Avun pyytäminen ja avun antaminen ovat tärkeitä taitoja. Tunnetko jonkun, joka voisi auttaa silloin tällöin? Pyydä rohkeasti apua, kaikkea ei tarvitse jaksaa tehdä itse. Avun vastaanottamisessa on hyvä muistaa vastavuoroisuus; apua kannattaa myös aktiivisesti tarjota.
Kotitöihin voi palkata siivousfirman huolehtimaan siisteydestä. Kerran kuussakin tehty perussiivous auttaa pitämään kodin puhtaana niin, ettei kaikki aika kulu imurin varressa. Siivoustyön hinnan voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa kotitalousvähennyksenä.
Lapset kannattaa ottaa mukaan siivoukseen, ruuanlaittoon ja kaupassa käyntiin. Teini-ikäinen voi käydä maitokaupassa, alakoululainen voi imuroida keittiön iltaruuan jälkeen ja auttaa pyykkien ripustamisessa. Lapset voivat viikata itse omat vaatteensa. On hyvin vähän kotitöitä, joihin lapset eivät voisi osallistua. Vastuun kantaminen yhteisen kodin asioista lisää perheen yhteenkuuluvuutta. Lapset tarvitsevat ikätasoonsa nähden sopivan määrän vastuuta kasvaakseen. Toisin sanoen, vastuu on hyvä kasvattaja.
4. Priorisoi
Kaikkea sitä, mitä teimme nuorena ja lapsettomina, emme voi jatkaa vanhempina. Sen jokainen ymmärtää. Siitä huolimatta kalenteriin kertyy helposti menoja, tekemisiä ja velvollisuuksia. Yhteiskunnallisen vastuun kantaminen luottamustoimissa ja vapaaehtoistyössä, vanhenevien vanhempien hoitaminen, ystävien auttaminen, työelämän mukanaan tuomat kiireet, omat ja lasten harrastusmenot ja muut menot saavat päivät pullistelemaan tekemistä, menemistä, olemista ja kellon kanssa kiirehtimistä.
Meidän ei tarvitse suostua tähän. Kuten työelämässä, myös kotiarjessa voimme priorisoida. Alakoululaisilla ei tarvitse olla joka ilta harrastusmenoa. Luottamustoimista voi pitää välivuoden. Kuntosalilla ei tarvitse käydä yhtä usein kuin nuorempana. Priorisointi auttaa ruuhkavuosien ajanhallinnassa.
Kun tiedämme, mikä on meille oikeasti tärkeää, on priorisoiminen helpompaa. Mistä et olisi valmis luopumaan? Kun valitset kolme suurempaa teemaa elämääsi, riittää että pärjäät niiden kanssa.
5. Muista lepo ja palautuminen
Kun elämä täyttyy tehtävistä ja velvoitteista, kuormitumme. Se on väistämätöntä. Siksi on tärkeää huolehtia levosta. Lepo- ja palautumisajan merkitseminen kalenteriin on osa ennakointia, suunnittelua ja perheen sisäistä viestintää. Lapset saavat esimerkin siitä, että elämää ei tarvitse suorittaa. Yhdessä rauhanomaisesti vietetyt lepohetket lähentävät ja yhdistävät perheenjäseniä toisiinsa, lisäävät hyvinvointia ja auttavat jaksamaan arjen kiireet. Palautunut mieli hallitsee aikaa paremmin kuin stressin uuvuttama, keskittymiskyvytön ja unohteleva mieli.