Elämä rakentuu erilaisista voimista ja voimavaroista. Elämää rakentavia voimia on paljon. Kaikkia ei käsitellä tässä artikkelissa, vaikka tärkeimpiin tutustutaankin. Luottamus muihin ihmisiin ja elämän mielekkyyteen ovat olennainen osa hyvää elämää. Usko, hengellisyys ja kiintymys sekä rakkaus luovat perustaa hyvinvoinnillemme. Kulttuuri ja siihen samastuminen sekä toivo ja toiveikkuus ovat esimerkkejä muista elämää rakentavista voimista. Myönteiset ominaisuutemme kumpuavat niistä.
Luottamus on yhteiselämän edellytys
Yhteiskunnan toimivuus perustuu luottamukseen. Luottamuksen laajempi horjuminen johtaisi yhteiskunnan murenemiseen. Seuraisi kaaosta. Syrjäytymiseen kuuluu luottamuksen menettäminen yhteiskunnan toimintaa ja turvaverkkoa kohtaan. Mutta kuinka voimme pitää luottamusta yllä?
Vakiintuneet elämänmuodot herättävät luottamusta. Kun elämänmuoto sortuu, sortuu myös luottamus. Näin on myös pienyhteisöjen osalta. Esimerkiksi perheen hajoaminen avioeron myötä herättää epäluottamusta monella tasolla kaikissa perheenjäsenissä. Koemme haavoittuvuutemme elävämmin kuin aikaisemmin. Tarvitsemme sitä, että voimme luottaa muihin ja ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Luottamus toisten läheisyyteen, ystävyyteen ja tukena olemiseen on yksi olennaisimmista elämää rakentavista voimista. Se ylläpitää sisäistä turvallisuuttamme.
Luottamuksen ylläpitäminen on motiivi, joka ohjaa toimintaan. Ihmisyyteen kuuluu luottamuksen paine. Luottamus tulevaisuuteen on tärkeää. Usko omaan kykyyn saavuttaa tavoitteita on edellytys tavoitteelliselle toiminnalle. Ilman luottamusta ja uskoa minkään, jatkuvuus ei ole varmaa, eivätkä tavoitellut muutokset mahdollisia. Uskon voima on ihmeellinen.
Uskon voima on puhdasta energiaa
Usko ja uskon energia ovat puhtaita. Usko rakentaa aina elämää. Uskonnolla ja uskolla voi olla ihmiselle rakentava merkitys. Usko lujittaa meitä.
Usko ei toimi aina samalla tavalla, vaan saa eri ihmisissä aikaan erilaista käytöstä, ajattelua ja tunteita. Myös epäusko on tärkeä, ihmistä uudistava prosessi.
Joskus usko murtautuu ihmisen elämään, murtaa sen ja muuttaa kaiken. Uskoon tulo voi tapahtua vähitellen tai voimakkaasti yhdestä kerrasta. Kaikki voi tapahtua voimalla ja ilman omaa yritystä. Sielullinen kehityksemme vain tapahtuu.
Usko on eksistentiaalisesti yksi tärkeimmistä sielunvoimista. Kun sen lisäksi saamme kiintyä, kokea ja antaa rakkautta, kehitymme luottamaan ja uskomaan elämän mielekkyyteen.
Kiintymys ja rakkaus ovat terveen kasvun perusedellytyksiä
Kiintymys muihin ihmisiin on yksi olennaisimmista elämää rakentavista voimista. Meidän on pystyttävä kiintymään johonkin ollaksemme kunnolla elossa. Lapsen on saatava kiintyä turvallisesti hoitajaansa kehittyäkseen sielultaan terveeksi.
Se, mihin olemme kiintyneet, ohjaa elämäämme. Kiintymys elämää rakentavana voimavarana kietoutuu kaikkeen ihmiselämään kuuluvaan. Se on läheisessä suhteessa luottamukseen ja turvallisuuteen. Kun voimme luottaa läheisiimme ja elämän arkisten tilanteiden ennakoitavuuteen, voimme kiintyä niihin. Kiintymys herättää luottamusta, ja luottamus mahdollistaa kiintymisen.
Kiintymys ja rakkaus ovat sisaruksia. Kun pystymme kiintymään, voimme myös rakastaa. Kun tulemme rakastetuiksi, pystymme vastaamaan vastarakkaudella. Syntyy kiintymisen, läheisyyden, luottamisen, turvallisuuden ja rakkauden myönteinen, elämää ruokkiva kehä. Siinä on tilaa myös toivolle.
Toivo tekee meistä elinvoimaisia
Toivo on vahvaa elinvoimaisuutta, joka löytyy meistä kaikista. Aina se ei ole käsillämme tai tietoisuudessamme. Silti mahdollisuus toivoon ja toiveikkuuteen elää meissä kaikissa. Tunnetta pimeydestä ja umpikujassa olemisesta seuraa aina toiveikkuus. Elämään aukeaa uusia näköaloja. Näin käy ennen pitkää kaikille. Uudet näköalat vahvistavat toiveikkuutta kokemuksena. Se ajaa meitä etsimään vaihtoehtoja ja ulospääsyä. Toivo kertoo meille, että selviydymme vaikeuksistamme, vaikkei siltä joka hetki tuntuisikaan.
Toivo on sielun energiaa. Se kietoutuu yhteen uskon ja luottamuksen kanssa; uskomme elämän jatkuvuuteen itsessämme, mutta myös meidän jälkeen tulevissa sukupolvissa ja ympäröivässä luonnossa. Hengellisyys ja toivo kulkevat rinta rinnan. Toivo on lupaus; kun ponnistelemme elämän ja luonnon säilyttämisen eteen, voimme vaikuttaa. Toivon ylläpitäminen aktiivisesti on mahdollista ja järkevää. Se on yksi ihmisen luonteenvahvuus, jota jokainen voi halutessaan kehittää.
Voimme ylläpitää toivoa itsessämme ja läheisissämme. Erityisesti silloin, kun läheisemme kohtaavat vaikeuksia, meitä tarvitaan toiveikkuuden ja toivon ylläpitäjinä. Ympärillämme on ihmisiä, jotka tarvitsevat muistutusta siitä, että elämä helpottaa, kaikesta selviytyy ja aina on toivoa. Myös meitä ympäröivässä kulttuurissa on tekijöitä, jotka pitävät toivoa yllä.
Kulttuurista kuulumisen tunnetta ja elämänvoimaa
Kulttuuri tukee elämää rakentavien voimien toimintaa. Aatteet, seremoniat, juhlat, tapaamiset ja rituaalit herättävät kiintymystä, toivoa ja luottamusta. Niitä viljellään hengellisessä elämässä ja meitä ympäröivässä kulttuurissa. Ne tekevät ympäristöstämme ennakoitavan. Ennakoitavuus ja johdonmukaisuus luovat turvallisuutta.
Meillä on kuulumisen tarve. Kun saamme samastua meitä ympäröivään kulttuuriin, kasvamme osaksi jotain suurempaa. Sosiaalistumme ympäröivään kulttuuriin ja sen tapoihin, arvoihin ja normeihin. Opimme toimimaan maan tapojen mukaan. Meissä on aina lapsuuden ympäristön kulttuuria myös silloin, kun emme elä synnyinseudullamme.
Kulttuurit ovat rakentuneet ihmiselämää palvelemaan. Ne ovat moniulotteisia ilmentymiä ydinolemukseemme kuuluvasta sosiaalisesta, hengellisestä ja psykologisesta maailmasta. Inhimillinen kulttuurimme tukee ja ylläpitää elämää rakentavien voimien toimintaa käytännössä; toivoa, rakkautta, kiintymystä, uskoa ja hengellisyyttä, luotettavuutta ja turvaa.
Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä ja lisälukemista:
C. R. Snyder & Shane j. Lopez 2007. Positive Psychology. The Scientific and Practical Explorations of Human Strengths.
Daniel G. Lagacé-Séguin 2010. A Scientific Exploration of Positive Psychology in Adolescence: The Role of Hope as a Buffer against the Influences of Psychosicial Negativities. International Journal of Adolescence and Youth 2010, vol. 16.
Kari E. Turunen 1990. Ihmisen ymmärtäminen.
Martin Bolt 2004. Pursuing Human Strengths. A Positive Psychology Guide.
Matilda Meusel & Iida Setälä 2013. Teatteri ja kulttuuri psyykkisenä voimavarana. Opinnäytetyö. SAMK.
Keijo Markova 2018. Väestöliiton verkkosivut. Artikkeli ”Kiintymyssuhdeteoria aikuisrakkauden teoreettisena perustana”: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisuhdeammattilaisille/pariterapian_teorioita/kiintymyssuhdeteoria/
THL 2015. Verkkosivut, vammaispalvelujen käsikirja. Artikkeli ”Kiintymyssuhteen merkitys ja sen tukeminen”: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/lapset-perheet/pieni-lapsi/kiintymyssuhde