Yhä useampi suomalainen kiinnostuu ekologisesta muodista ja kestävistä vaatevalinnoista. Viherpesusta kiinni jääneitä yrityksiä boikotoidaan ja keinokuitua vältellään. Miten ekomuoti näkyy Suomessa? Muun muassa tätä kysyimme ekologiseen muotiin suuntautuneelta muotoilijalta ja Arctic Flora Oy:n perustajalta Tiina Varriolta.
Missä vaiheessa havahduit muotimaailman ympäristörötöksiin?
Hakeuduin aikoinaan artesaaniopintoihin kehittämään kädentaitojani, mutta vasta vaatetusmuotoilua ammattikorkeakoulussa opiskellessani todellisuus paljastui ja aiheutti syviäkin pohdiskeluja ammatinvalintaani liittyen.
Miksi halusit suuntautua ekologiseksi muotoilijaksi?
Opintojen keskivaiheilla kipuilin paljonkin vaatetusalan ympäristöongelmien vuoksi ja mietin pitkään, haluanko olla osa tällaista systeemiä. Kenties kokemani epävarmuus alan eettisyyttä kohtaan olikin kasvukipua, sillä nyt olen motivoitunut toimimaan linkkinä kestävän suunnittelun ja kestävän kuluttamisen välissä.
Muotoilijana pääsen puskuriksi tuotteen alkuperän ja käyttäjän väliin. Ekologisesti suuntautuneena muotoilijana pyrin omalla panoksellani muuttamaan tavaroiden käyttämisen asennetta ja vaatteiden tuottamisen alaa kohti ympäristömyönteisempää ajatusmaailmaa.
Onneksi tavaran paljouden ja kuluttamisen maailma on taittumassa kohti maltillisempaa ja kestävämpää elämäntapaa. Tämä murrosaika on tärkeä tilaisuus työskennellä ekologisesti suuntautuneena muotoilijana.
Mitkä kangasmateriaalit ovat omia suosikkejasi ja miksi?
Käsittelen työpöydälläni kaikkein mieluiten luonnonmateriaaleja niiden käyttömukavuuden tähden – käyttäjälle on loppujen lopuksi erittäin tärkeää, miltä vaate tuntuu yllä. Tämä onkin tarina epämukavien vaatteiden kaappiin jäämisen tai roskikseen tai kirpparille joutumisen takana. Lisäksi luonnonmateriaaleja on miellyttävä työstää.Uusin suosikkimateriaalini on hamppu, jolla on mainiot ekologiset ominaisuudet koko tuotantoketjun osalta. Harmillisesti hamppu on tällä hetkellä alikäytetty ja -arvostettu tekstiilikuitu. Pyrin omalla toiminnallani saamaan tähän muutoksen.
Mitä mieltä olet muovituotteista valmistetuista materiaaleista (esim. kierrätyspolyesteri)?
Puolestani kaikki polyesterivalmisteet ja muovivaatteet saisivat olla kalliimpia, mielellään täysin kiellettyjä. Ympäristöveroahan muovivaatteisiin on ehdotettu, mielestäni se on hyvä idea.
Tietenkin hyvin järjestetty kierrätys, suljettu kierto ja muokkaus tehtaassa mahdollistavat polyesterin hyväksyttävän jatkokäytön. Polyesteri kestää kierrätystä hyvin ilman, että kuidut menettävät lujuuttaan, muovia kun voi muokata aina uudestaan ja uudestaan. Polyesteri onkin tavallaan kaksiteräinen miekka: esimerkiksi työvaatetuksessa se puolustaa paikkaansa olemalla erittäin hyvin kulutusta kestävä materiaali. Kuitenkin myös kierrätyspolyesteri päästää pesussa mikromuoveja, joita ei ole nykytekniikoilla mahdollisuus suodattaa täydellisesti pois jätevedestä.
Kuten kaikissa tekstiilituotteissa ja -kuiduissa, olennaista on, miten pitkään materiaali säilyy kierrossa. Tätä ajatusta vasten kierrätyspolyesteri on hyvä ajatus vain niin pitkään kuin tuote ei päädy kaatopaikalle, ja kunhan kierrätys toteutetaan kestäviä menetelmiä noudattavassa tehtaassa. Kierrättämiseen liittyvässä yhtälössä onkin otettava huomioon muun muassa veden- ja energian kulutus, jätteen syntyminen, raaka-aineen matka tehtaaseen ja muut tuotteiden kuljettamiseen liittyvät osa-alueet.
Kierrätyspolyesteri on vain yksi esimerkki siitä, miten ekologisuuteen liittyy monia osa-alueita, ja kaikissa materiaalivalinnoissa on sekä hyviä että huonoja puolia.
Miten ekomuoti Suomessa näkyy? Mitä trendejä siihen liittyy?
Vaatetusalalle syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita esimerkiksi materiaalin kierrättämisen suhteen. Suuri osa kotimaisista merkeistä on suuntautunut ekomuotiin, mikä on ilahduttava ja pitkään jatkunut trendi.
Ekomuoti näkyy nykyään aina lastenvaatteissa asti. Lisäksi monet suuret yritykset ovat alkaneet tuottaa ekomallistoja, mikä on toisaalta hienoa huomata.
Ekomuodin valtavirtaistumisen myötä on kuitenkin syntynyt ilmiöitä, joita en täysin hyväksy. Esimerkiksi eräs suuri ketjuliike tarjoaa alennuskupongin kuluttajille, jotka tuovat liikkeisiin käytettyjä vaatteita. Toivottavasti kuluttajat ovat valppaita tällaiselle toiminnalle, joka pohjimmiltaan kannustaa ostamaan lisää. Jos tuotteen voi huoletta käytön jälkeen viedä kauppaan, tuleeko enää arvioitua omaa kuluttamista kriittisesti?
Mitkä ovat omat unelmasi tai tavoitteesi ekomuotiin liittyen?
Haluan ehdottomasti aloittaa määrätietoisen työskentelyn hampputekstiilin parissa. Hampun tekeminen yleisemmäksi ja helpommin saatavaksi vaihtoehdoksi, on ammatillinen unelmani. Lisäksi haluan omalta osaltani olla mukana luomassa uudenlaista asennetta kuluttamista kohtaan. Suunnittelu, joka kestää aikaa, on tärkein ohjenuorani.Antaisitko loppuun vielä omat tärppisi ekologiseen kuluttamiseen/ekologisten vaatteiden hankintaan liittyen?
1. Ekologisuus ei liity pelkästään tuotteen materiaaliin tai alkuperään, vaan siihen, kuinka pitkäikäinen tuote on. Myös luomutuotettu vaate on epäekologinen, mikäli se päätyy lyhyen käyttöajan jälkeen kaatopaikalle.
2. Vaatteen oikeaoppinen pesu ja korjaus pidentävät käyttöikää. Toisinaan pelkkä tuuletus riittää raikastamaan vaatteen. Esimerkiksi puuvillainen aluspaita suojaa päällysvaatetta hieltä ja ihon talilta.
3. Seuraa omaa tyyliäsi, älä muotia! "Muodit vaihtuvat, vain tyyli on ikuista", sanoi Coco Chanel. (“Fashion fades, style is forever”). Pikamuodin kuluttamisesta pitäytyminen onkin suurin yksittäinen teko ympäristön puolesta.
4. Oman roskavaatekaapin dumppaaminen kirpputorille EI ole kierrätystä. Parempi on pyrkiä luomaan vaatekaappi siten, että laadukkaat tuotteet kestävät aikaa ja käyttöä.
5. Myös ekologisia vaatteita voi kuluttaa liikaa. Osta vain tarpeeseen. Nyrkkisääntö voi yleisesti ottaen olla se, että kuluttaa vähemmän, mutta laadukkaampaa.
6. Tarvitseeko kaikkea omistaa itse? Voisiko näyttävämpiä trendivaatteita vaikkapa vuokrata hetkeksi, esimerkiksi häitä tai muita yksittäisiä juhlia varten?
7. Monilla paikkakunnilla on ompelimoja, jotka muokkaavat ja korjaavat vaatteet sopiviksi, mikäli niikseen tulee. Tämä on hyvä tapa myös tukea paikallista liike-elämää.
8. Ekologisia vaatteita tuotetaan ympäri maailmaa, mutta tuotteen kuljettaminen kaukaa minimoi tehokkaasti vaatteen ympäristöhyödyn. Mieti, löytyisikö sama tuote Euroopasta, parhaimmillaan kotimaasta.
Kestävällä suunnittelulla halpavaatteita vastaan
Varrio ei todellakaan ole ideologiansa kanssa yksin.
Helsingin Sanomat julkaisi 25.2.2017 New Yorkin Parsonsin designkoulussa kestävän suunnittelun professorina työskentelevän Timo Rissasen haastattelun halpavaatteista ja kestävästä suunnittelusta. Rissanen toivoo vaatesuunnittelijoiden ymmärtävän työnsä vaikutukset – juuri näin Varrionkin kohdalla tapahtui.
"Muodin historia on jätteiden tuottamisen historiaa"
Rissasen mukaan synteettiset materiaalit joutavat pannaan ja tilalle tulee valita laadukkaita, pitkäikäisiä tekstiilejä.
"Kestävyysajattelu tulisi ulottaa kuidun viljelystä ja valmistuksesta alkaen aina vaatejätteen jalostukseen. Nyt ongelmia on kaikissa vaiheissa, ja ne ovat suuria", Rissanen pohtii.
Hän toivoo ekologisen ruokatrendin leviävän myös vaateteollisuuteen, jossa vaatteen alkuperää, valmistustavan eettisyyttä ja kankaan kulkemaa matkaa on edelleen lähes mahdotonta selvittää.
"Meillä on onneksi nyt todella hyviä opiskelijoita. He unelmoivat urasta vaatesuunnittelijoina mutta haluavat myös muuttaa alaa", Rissanen ynnää.
Lisätietoja:
- Tiina Varrio, Arctic Flora Oy
Lähteet:
Halpavaatteita vastaan Kaisa Viljanen HS
Julkaistu: 25.2.2017 2:00 , Päivitetty: 25.2.2017 11:14 https://www.hs.fi/elama/art-2000005102017.html