Ihonhoito ei suinkaan ole pelkkää pesuaineiden, kasvovesien, kasvovoiteiden ja seerumien kanssa läträämistä. Huippulaatuisetkin ihonhoitotuotteet menevät harakoille, jos elämäntavat ja ruokavalio ovat pahasti vinksallaan. Puhtaalla ja kasvisvoittoisella ruokavaliolla, rasvahapoilla, riittävällä veden juomisella, tietyillä kivennäisaineilla ja vitamiineilla sekä muilla ravintolisillä on oma roolinsa ihonhoidon yhtälössä. Lisäksi yliherkkyyttä aiheuttavien ruoka-aineiden poistaminen omasta ruokavaliosta saattaa tehdä ihmeitä ihon kunnon kannalta.
Nämä vitamiinit vaikuttavat ihosi hyvinvointiin
Kun puhutaan sisäisestä ihonhoidosta, vitamiineilla on merkittävä rooli lopputuloksen kannalta.
Vitamiinit vaikuttavat ihoon seuraavalla tavalla:
- A-vitamiinia tarvitaan solujen kasvuun ja ihon terveyden ylläpitoon. A-vitamiinin esiastetta, isotretinoiinia on monissa aknelääkkeissä, joten riittävällä A-vitamiinin saannilla saattaa päästä eroon finneistä. A-vitamiinia saat paitsi ravintolisänä myös suoraan ruoasta – esim. maksa, turska, kananmunan keltuainen, appelsiini, porkkanat, lehtikaali ovat hyviä A-vitamiinin lähteitä.
- Myös B-vitamiineilla – etenkin niasiinilla eli B3-vitamiinilla, riboflaviinilla eli B2-vitamiinilla ja biotiinilla eli B7-vitamiinilla on merkittävä rooli ihon hyvinvoinnissa. Niasiini auttaa ihoa säilyttämään kosteustasapainon ja rauhoittaa ärtynyttä ihoa. Sen puute voi aiheuttaa erilaisia ihottumia ja atooppista ihoa. Riboflaviini osallistuu elimistön moniin reaktioihin, kuten hapetus-pelkistysreaktioihin, proteiinien ja rasvahappojen syteesiin sekä katekoliamiinien tuotantoon. Sen puutosoireita ovat esim. suupielten halkeilu, kasvojen ihottuma sekä suun ja kielen haavaumat. Hyviä niasiinin lähteitä ovat esim. vehnäleseet ja maapähkinät, riboflaviinia saa puolestaan maitotuotteista, maksasta, pavuista, basilikasta, sienistä ja karpalosta. Biotiini edistää elimistön normaalia energia-aineenvaihduntaa (mm. tukee glukoosin, rasvojen ja proteiinin muuttumista energiaksi) ja sen puute voi ilmetä mm. hiusten ohenemisena, ihottumana, aknena, psoriasiksena, jopa osteoporoosina. Biotiinin lähteitä ovat mm. viljatuotteet, munan keltuainen, munuaiset, maksa, soija ja maito.
- C-vitamiini on voimakas antioksidantti, joka mm. suojaa solukalvoja ja proteiineja hapetusstressiltä, tukee kollageenin muodostumista sekä edistää toisen tärkeän "ihovitamiinin", E-vitamiinin, palautumista pelkistyneeseen muotoon. Parhaita ruoan C-vitamiinin lähteitä ovat esim. mustaherukka, tyrnimarja, lakka, ruusunmarja, mustaselja, paprikat sekä persilja.
- E-vitamiini on C-vitamiinin tavoin voimakas antioksidantti, joka suojaa ihoa ulkoiselta ja sisäiseltä oksidatiiviselta stressiltä. Parhaita E-vitamiinin lähteitä ovat oliivi-, rypsi- ja vehnänalkioöljy, mantelit, hasselpähkinät, mustaherukka sekä värikkäät kasvikset ja hedelmät.
- K-vitamiini vaikuttaa elimistössä pääasiassa veren hyytymiseen, sillä se osallistuu maksassa tapahtuvaan protrombiinin synteesiin ja säätelee useiden muiden hyytymistä aikaansaavien aineiden muodostumista. K-vitamiinilla on muutamassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vaikutusta tummien silmänalusten vaalenemiseen, mutta tätä vaikutusta ei voida esittää virallisena terveysväittämänä. Hyviä K-vitamiininlähteitä ovat lehtikaali ja muut kaalit, kiivi, basilika, maksa ja kananmuna.
Tuiki tärkeät omega-rasvahapot ihonhoidossa
Kuten vitamiinit, myös omega-rasvahapot vaikuttavat ihon hyvinvointiin niin ulkoisesti käytettynä kuin sisäisesti nautittuna. Tärkeimmät omega-rasvahapot ihonhoidon kannalta ovat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA) ja gammalinoleenihappo (GLA). EPA ja DHA ovat erityisesti kalan rasvassa esiintyviä omega-3-rasvahappoja, kun taas GLA on esimerkiksi helokkiöljyssä esiintyvä omega-6-rasvahappo. Muita ihon kannalta tärkeitä rasvahappoja ovat esim. oliiveissa esiintyvä omega-9-rasvahappo oleiinihappo (OL) ja tyrnimarjasta saatava omega-7-rasvahappo palmitoleiinihappo (PA). Elimistö osaa valmistaa näitä rasvahappoja nk. välttämättömistä rasvahapoista, mutta ravitsemukselliset puutostilat (esim. magnesium, sinkki, B6), virukset, transrasvat, alkoholi sekä tietyt sairaudet (esim. reuma, diabetes, syövät) vähentävät elimistön omaa rasvahapposynteesiä, jolloin kyseisiä rasvahappoja ei synny tarpeeksi ja ravintolisäkäyttö on suositeltavaa. Välttämättömiä rasvahappoja ovat omega-6-rasvahappoihin lukeutuva linolihappo (LA) ja omeg-3-rasvahappoihin lukeutuva alfalinoleenihappo (ALA). Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ruoasta tai ravintolisänä, sillä niitä elimistö ei osaa muodostaa itse. Välttämättömien rasvahappojen puutteen on osoitettu vaikuttavan ihon kunnon lisäksi mm. hermoston toimintaan.
Omega-rasvahappojen parhaaksi suhteeksi on esitetty 2–3:1 (omega-3:omega-6), ja on muistettava, että tavanomaisesti ihmiset saavat ravinnostaan ylimäärin omge-6-rasvahappoja (einekset, säilykkeet ym.), joten on suositeltavaa kiinnittää enemmän huomiota omega-3-rasvahappojen saantiin. Useissa tutkimuksissa suhdeluvuksi on mitattu jopa 1:16 henkilöillä, jotka noudattavat tavanomaista länsimaista ruokavaliota, joka sisältää aivan liikaa mm. transrasvoja, sokeria, "höttöhiilareita" ja huonolaatuista suolaa.
Esimerkkinä atopian hoito sisäisesti
Atooppinen ihottuma on kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jonka lievää muotoa sairastaa moni suomalainen. Siihen liittyviä laboratoriolöydöksiä ovat mm. korkeat LA-pitoisuudet (linolihappo, omega-6), matalat EPA-pitoisuudet (eikosapentaeenihappo, omega-3). Lisäksi on löydetty, että atopiaa sairastavien henkilöiden elimistössä LA ei muutu normaalisti GLA:ksi, jolloin GLA-rasvahappovalmisteen (esim. helokkiöljy) syömisestä saattaa olla hyötyä. Koska GLA on omega-6-rasvahappo, kannattaa sen ohella käyttää myös EPA/DHA-rasvahappovalmistetta.
Atopiaa sairastavan on syytä kiinnittää huomiota myös monipuoliseen ruokavalioon, joka sisältää runsaasti antioksidantteja (marjat, hedelmät, kasvikset), kuitua (kuitulisänä smoothien jokossa esim. hellävarainen psyllium tai kauralese tai pellavarouhe) ja josta on karsittu valkoinen sokeri, transrasvat ja valkojauhotuotteet.
Mikäli atopian hoitoon haluaa kokeilla myös lisäravinnehoitoa, funktionaalisen lääketieteen hoito-ohjelmassa hyödynnetään mm. seuraavia ravintolisiä ja yrttejä:
- D-vitamiini
- Monivitamiini
- Maitohappobakteerit
- A-vitamiini (ei raskauden tai imetyksen aikana)
- E-vitamiini
- C-vitamiini
- L-glutamiini
- Betaiinihydrokloridi eli suolahappo
- Pycnogenol
- EPA, DHA, GLA, kuten ylempänä mainittiin
- Moni-B-vitamiini, esim. Puhdistamo Super Complex B-vitamiini, tai ainakin B6-vitamiini, B7-vitamiini ja B12-vitamiini
- Yrtit: voikukan juuri, nokkonen, puna-apila, kehäkukka, kamomilla, merilevä
Muista myös sinkki ja kollageeni sisäisessä ihonhoidossa
Sinkki on ihmiselle välttämätön kivennäisaine ja yksi tunnetuimmista ravintolisistä aknen hoidossa. Sinkin tärkeimpiä tehtäviä elimistössä on osallistua immuunijärjestelmän ja kilpirauhasen toimintaan. Lisäksi se muun muassa ylläpitää ihon, luuston, hiusten ja kynsien säilymistä normaalina. Sinkkiä saa eniten eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta, kalasta ja muista merenelävistä, maksasta, munuaisista ja täysjyväviljoista. Sinkkivoiteesta saattaa olla myös hyötyä aknen ehkäisyssä.
Entäpä sitten kollageeni? Sitä lisätään nykyään moneen ravintolisään ja siihen törmää väkisinkin kauneuteen ja terveyteen keskittyneiden aikakauslehtien sivuilla. Kollageenia esiintyy elimistössä lähes kaikkialla – ihossa sitä on jopa 70 %. Se on proteiini, jota tarvitaan ihon, nivelsiteiden ja hiusten hyvinvointiin. Elimistön oma kollageenituotanto kuitenkin vähenee jo 25 ikävuoden kohdalla ja käytännössä loppuu 40-vuotiaana. Tämä näkyy pikkuhiljaa ihon rypistymisenä ja veltostumisena. Onneksi kollageenin saannin turvaaminen ravintolisien avulla on helppoa. Suosittelemme asiakkaillemme yleisesti kalakollageenia, joka on paremmin siedetty kuin naudasta valmistettu eläinkollageeni.
Elämäntavoilla on vaikutusta ihon hyvinvointiin
Kuten yleisesti on varmasti tiedossa, elämäntavat vaikuttavat ihon ulkonäköön merkittävästi. Poimi käyttöösi seuraavat elämäntapavinkit kauniimman ihon saavuttamiseksi!
1. Luovu valkoisesta sokerista ja eineksistä
Sokerilla on tunnetusti paljon huonoja vaikutuksia terveyden kannalta, joista voisi kirjoittaa oman artikkelinsa, ja se vaikuttaa valitettavasti myös ihon kuntoon. Sokerilla on nimittäin kyky takertua kollageenin ja ihon elastiinin aminohappoihin, minkä myötä syntyy nk. AGE-tuotteita (engl. Advanced Gylcation End), joita kutsutaan myös "glykotoksiineiksi". Tätä biokemiallista reaktiota kutsutaan sokeroitumiseksi tai proteiinien glykaatioksi. Käytännössä AGE-tuotteet yhdistävät proteiineja ryppäiksi ja estävät tätä kautta proteiinien, kuten kollageenin normaalia toimintaa. Tässä kohtaa on pakko lähteä hieman sivuraiteille kauneusaiheesta ja mainita, että AGE-tuotteiden on arveltu olevan osatekijänä sydän- ja verisuonisairauksissa, sillä ne muodostavat vastaavia ryppäitä myös verisuonten pintakollageenista, mikä aiheuttaa mm. valtimoiden kovettumista ja verisuonten läpäisevyyden vähenemistä sekä estää verisuoniston laajenemista.
2. Poista ruokavaliostasi yliherkkyyttä aiheuttavat ruoka-aineet
Ruoka-aineyliherkkyydet voivat laukaista erilaisia iho-ongelmia, kuten atopiaa tai aknea. Tutkimuksissa on osoitettu, että naudanmaitotuotteet saattavat aiheuttaa aknea, gluteeni taas psoriasista ja ihottumaa. Muita allergisoivia ruoka-aineita ovat tomaatti, mansikka, maapähkinä, kiivi ja kananmuna (etenkin keltuainen).
3. Korjaa suoliston bakteeritasapaino
Suolistolla on enemmän vaikutusta ihoosi kuin osaat kuvitellakaan. Useat tutkimukset osoittavat, että suolistobakteereilla on suuri vaikutus elimistön tulehdustilaan, oksdatiiviseen stressiin, verensokeritasapainoon ja iho-ongelmiin, kuten akneen.
Suoliston bakteeriston tasapainottaminen lähtee liikkeelle eliminaatioruokavaliosta, jossa vähennetään tai poistetaan noin 4–8 viikoksi:
- helposti allergisoivat ruoat (katso kohta 2.)
- transrasvat (einekset, leivonnaiset, roskaruoka)
- liiallinen tyydyttynyt rasva
- valkoinen sokeri ja valkojauhotuotteet (vehnäjauho, leivonnaiset, pasteijat, keksit, pullat)
- naudanmaitotuotteet
- valmisruoka ja säilykkeet
- makkara ja lihajalosteet sekä punainen liha (etenkin sika)
- karkki ja suolapähkinät
- lisä- ja väriaineet
- huonolaatuiset virvoitusjuomat
- liiallinen kahvi/musta tee
- alkoholi
Eliminaatioruokavaliossa suositaan ruokaa, joka on:
- helposti sulavaa (esim. höyrytetyt, soseutetut, mehustetut ja keitetyt kasvikset)
- antioksidanttipitoista (esim. mustikka, puolukka, viinimarjat, hedelmät)
- gluteenitonta (esim. kaura, tattari, kvinoa, amarantti, täysjyväriisi, psyllium).
Muita eliminaatiodieetin ruokavalio-ohjeita:
- Naudanmaitotuotteiden tilalle kannattaa valita makeuttamatonta kaura-, manteli- ja riisimaitoa tai vuohenmaitoa, kaurajogurttia, buffalomozzarellaa ja vuohenjuustoa.
- Proteiinin lähteiksi sopivat vaalea liha, kuten kala, kana, kalkkuna sekä kasvikunnan proteiinit (pavut, linssit, pähkinät, siemenet, kvinoa).
- Syö 1–3 kourallista luomulaatuisia pähkinöitä/siemeniä päivittäin (saksanpähkinä, hassel-, pekaani-, cashewpähkinä, manteli, pellavan-, kurpitsan-, auringonkukan-, unikon-, seesamin-, hampun- chiansiemenet).
- Käytä luomulaatuisia, kylmäpuristettuja öljyjä (avokado-, oliivi-, pellavansiemen-, hampunsiemen-, kookosöljy) sekä halutessasi gheevoita pieniä määriä.
- Tarvittaessa makeuttajana voi kohtuudella käyttää luomuhunajaa tai esim. kookospalmusokeria ja raakaruokosokeria.
- Juo runsaasti vettä. Muita soveltuvia juomia ovat esim. vihreä tee, valkoinen tee, kamomillatee, lakritsinjuuritee, nokkostee sekä muut yrttiteet.
- Ota käyttöön maitohappobakteeri ja vähintään monivitamiini sekä D-vitamiini.
4. Syö omega-3-rasvahappoja sisältävää ruokaa
Kuiva, kutiava ja hilseilevä iho voi hyötyä huomattavasti hyvälaatuisten rasvojen lisäämisestä. Käytä kylmäpuristettuja luomuöljyjä (jopa 3–6 rkl päivässä, mikäli veresi ei tule liian juoksevaksi=mustelmataipumus) ja syö runsaasti kalaa sekä omega-3-rasvahappoja sisältäviä pähkinöitä/siemeniä (esim. saksanpähkinä). Ota käyttöön vähintään EPA/DHA-valmiste tai sekä GLA- että EPA/DHA-valmiste.
5. Ota käyttöön ihon kuntoa parantavia ravintolisiä
Kuten aikaisemmin tässä artikkelissa on todettu, on olemassa ravintolisiä, jotka vaikuttavat merkittävästi ihon kuntoon. Kokeile ainakin sinkkiä, D-vitamiinia, monivitamiinia sekä kalaöljyvalmistetta ja helokkiöljyä (GLA).
6. Liiku ja hikoile säännöllisesti
Elimistön lämpötilan noustessa, myös ihon verenvirtaus lisääntyy. Hikoilu helpottaa elimistön myrkynpoistojärjestelmää – tähän tarkoitukseen käy mainiosti myös säännöllinen saunominen! Jos kärsit stressistä, älä stressaa elimistöäsi enempää liian tiukoilla löylyillä tai kovalla treenillä.
7. Panosta nukkumiseen
Liian vähäinen uni vanhentaa ihoa ja koko elimistöä ennenaikaisesti. Kahdeksan tunnin yöunet ovat tutkimusten mukaan optimaalinen tavoite – toki jokaista kohtaa jossain vaiheessa elämäntilanne, jolloin unta kertyy väkisinkin vähemmän. Unen merkityksen tiedostaminen on avain nukkumiseen panostamiseen, joka onkin yksi tärkeimmistä elämänlaatua parantavista päätöksistä sekä hyvinvoinnin ja kauneuden kulmakivistä. Uneen panostamisesta ei kannata ottaa ylimääräistä stressiä, vaan ideana on lähteä kokeilemaan joskus kummallisiltakin tuntuvia konkreettisia keinoja paremman unen saavuttamiseksi.
Helpot vinkit hyvään uneen:
- Opeta elimistöllesi tietty unirytmi: mene nukkumaan samaan aikaan ja nouse samaan aikaan – olipa kyseessä viikonloppu tai arkipäivä.
- Käytä sänkyä pelkästään nukkumiseen ja romantiikkaan. Älä lue, tee töitä, selaa puhelinta tai katso televisiota sängystä käsin.
- Luo esteettinen ja itseäsi rauhoittava uniympäristö, joka tukee nukkumista. Valitse sisustukseen rauhoittavia värejä, vähennä makuuhuoneen tavaraa ja tilpehööriä sekä poista kaikki mahdolliset häiriötekijät, kuten työhön liittyvät vaatteet/tavarat. Huomio myös, että herkät ihmiset saattavat häiriintyä nukkuessaan sähkölaitteista, kuten yölampusta. Poista yöksi pistokkeet seinästä, jos mahdollista, ja kokeile olisiko siitä apua.
- Tee nukkumatilasta pimeä ja hiljainen. Ota tarvittaessa avuksi silmälaput ja korvatulpat.
- Välttele kofeiinia. Kofeiinin puoliintumisaika on 5–10 tuntia, joten mikäli kärsit unettomuudesta tai nukahtamisen vaikeudesta, kokeile jättää kofeiinipitoiset juomat kokonaan pois tai juoda esim. pelkkä aamukahvi. Kofeiini ei pidä meitä pelkästään hereillä, se myös heikentää unenlaatua.
- Älä käytä alkoholia. Toisin kuin kuvitellaan, "yömyssy" ei paranna unen laatua, päinvastoin. Alkoholi saattaa nopeuttaa nukahtamista, mutta se aiheuttaa unen keskeytymistä sekä vähentää laadukasta unta.
- Altista itseäsi säännöllisesti päivänvalolle. Tutkimusten mukaan jopa 20 minuuttia päivässä päivänvaloa riittää – pimeinä ajanjaksoina apua voi saada kirkasvalolampusta. Päivänvalo stimuloi aivojen välittäjäaineita sekä tiettyjä hormoneja, jotka ovat olennaisia nukkumisen ja mielialan, mutta myös ikääntymisen kannalta.
- Syö illan viimeinen ateria vähintään kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa. Liian raskas syöminen ennen nukkumista tekee nukahtamisesta vaikeaa ja heikentää unen laatua.
- Kokeile välttää urheilua illallisen jälkeen. Iltaisin tapahtuva treenaaminen saattaa kiihdyttää kehoa liiallisesti, mikä vaikeuttaa toisilla henkilöillä nukahtamista merkittävästi.
- Kirjoita murheesi paperille. Yksi suurin syy nukahtamisen vaikeudelle ja yöllisille heräämisille on murehtiminen. Öiset aivot eivät kykene näkemään asioita selkeästi, sillä osa aivoista on inaktiivisena, mutta esim. pelkokeskuksena tunnettu mantelitumake aktivoituu helposti, eikä sitä ole niin yksinkertaista pysäyttää. Rauhoittava puhuminen ja itsensä silittely saattaa toimia ahdistuksen tyynnytykseen. Öisiä murehtimiskohtauksia voi yrittää ehkäistä kirjoittamalla mielessä pyörivät murheet paperille tuntia ennen nukkumaanmenoa. Voit myös miettiä selkeitä toimenpiteitä seuraavalle päivälle, joista on hyötyä murheidesi vähenemisen kannalta. Jätä paperi eri huoneeseen, jossa nukut, ja sovi itsesi kanssa, että asiat kyllä odottavat siellä yön jälkeen.
- Ota illalla aromaterapeuttinen kylpy tai jalkakylpy. Kehon lämpötilan nostaminen ennen nukkumaanmenoa helpottaa uneen vaipumista. Lämpö myös rentouttaa lihaksia ja vähentää jännityksiä – niin fyysisiä kuin psyykkisiä. Kokeile suola-soodakylpyä/-jalkakylpyä, johon lisäät 1–2 dl Epsom-suolaa (magnesiumsulfaatti) ja 1–2 dl ruokasoodaa. Epsom-suolan magnesium pääsee imeytymään tehokkaasti ihon läpi ja emäksinen ruokasooda tasapainottaa elimistöä, ja näiden yhteisvaikutus parantaa unen laatua.
- Käy hieronnassa tai tee syvävenyttelyä ennen nukkumaanmenoa. Molemmat rentouttavat ja helpottavat nukahtamista.
- Keskivartalon lämmittäminen aktivoi elimistön rentoutumista ja nukahtamisen kannalta tärkeiden välittäjäaineiden ja hormonien vapautumista. Kuumavesipullo tai kauratyyny toimivat tähän tarkoitukseen mainiosti!
- Kokeile yrttihoitoa: esim. kärsimyskukkaa, valerianaa ja kamomillaa on käytetty unettomuuden perinnehoitona iät ja ajat.
- Nauti 200–600 mg magnesiumia (sitraatti-, tauraatti-, glysinaatti- ja malaatti-muotoiset tehokkaimpia) illalla juuri ennen nukkumaanmenoa. Magnesiumia tarvitaan hermoston ja lihasten rentoutumiseen.
- Muita unta tukevia ravintolisiä ovat melatoniini, kalsium, teaniini, tryptofaani ja 5-HTP.
- Kuuntele rauhoittavaa äänikirjaa, musiikkia, ohjattua rentoutusta tai meditaatiota säännöllisesti ennen nukkumaanmenoa.
8. Hillitse stressitasosi
Tutkimukset osoittavat, että henkinen stressi voi laukaista tai pahentaa tiettyjä ihosairauksia, kuten psoriasista ja aknea. Etsi itsellesi stressiä helpottavaa tekemistä ja tee sitä säännöllisesti. Stressi on siitä salakavala asia, että ihminen tarvitsee sitä selvitäkseen, mutta kroonistuessaan (niin kuin nykymaailmassa on tyypillisesti asian laita) se vaikuttaa elämänlaatuun järisyttävällä tavalla. Mikäli koet olevasi jatkuvasti stressaantunut, mieti mitä voisit elämässäsi muuttaa ja mistä voisit mahdollisesti luopua. Usein stressi syvenee omien tuttujen ajatusmallien ja pakonomaisen kontrolloinnin myötä – voisitko muuttaa omaa ajatustapaasi, jatkuvaa kontrollointia ja suhtautumistasi elämään jollain tavalla? Mikäli koet, että stressisi lähde on esim. työpaikka, keskustele esimiehesi kanssa asioista ja yritä muuttaa työolojasi paremmin itsellesi sopiviksi. Mikäli työpaikallasi ei olla valmiita muutokseen, sinulla on täysi oikeus lähteä vanhasta ja etsiä itsellesi uusi työpaikka – joskus jopa kouluttautua uuteen ammattiin. Pohtimalla omaa elämän tarkoitusta saattaa löytää vastauksen myös stressittömämpään elämään. Elämä on lyhyt, eikä totta tosiaan tehty stressaamista varten.
9. Valitse luonnonkosmetiikkaa ja minimoi kosmetiikan käyttö ylipäätään
Luovu synteettisestä kosmetiikasta ja lopeta ihohuokosia tukkivien tuotteiden käyttö. Synteettinen kosmetiikka sisältää kaikkea parabeeneista petrokemikaaleihin ja mikromuoveihin, synteettisiä väri-, lisä- ja säilöntäaineita unohtamatta. Kemikaalit, varsinkin rasvaliukoiset, imeytyvät elimistöösi iholtasi, joten valitse kosmetiikkasi huolellisesti. Nyrkkisääntönä voit pitää ajatusta "jos et söisi sitä, älä levitä sitä ihollesi". Luonnonkosmetiikkaan siirtyminen on nykypäivänä käsittämättömän helppoa, sillä laadukasta valikoimaa piisaa enemmän kuin ehdit elämäsi aikana kokeilla. Lähde liikkeelle vaikka yksi tuote kerrallaan. Muista, että meiltä voit aina kysyä neuvoa, jos olet epävarma jonkin tuotteen soveltuvuudesta itsellesi tai sen käytöstä.
10. Juo riittävästi vettä
Hektisen elämän tiimellyksessä tahtoo veden juominen välillä unohtua. Sitä tulisi kutienkin tankata ruokailujen välissä (ei yhteydessä) 2–3 litraa päivittäin. Elimistön hyvä nestetasapaino näkyy ihollasi, mutta myös piristää sisäisesti!
Sisäinen kauneus – rakastava ja myötätuntoinen ajatusmaailma
Mieleeni on jäänyt kauppiaamme Hannelin heitto eräässä palaverissa:
"Eikö olisikin parasta, että jokainen voisi halutessaan olla meikkamatta tai meikata juuri sen verran ja sillä tavalla kuin haluaa? Tai että sitä dödöä käytettäisiin ja sääriä sheivattaisiin vain siksi, että nämä tavat tuovat omalle itselle paremman fiiliksen?"
Tämähän on juuri totta, mutta jää ulkonäkökeskeisessä kulttuurissamme helposti ulkoapäin luotujen paineiden ja käyttäytymismallien jalkoihin. Välillä onkin hyvä pysähtyä ihmettelemään, että mitä sillä lapsuudesta tutulla sisäisellä kauneudella oikein tarkoitetaan?
Sisäinen kauneus on kirjoittajan henkilökohtaisen näkemyksen mukaan jonkin suuremman rakkauden, ymmärryksen ja välittämisen läsnäoloa, mitä ei pysty tarkoin määrittelemään. Se on kokemus, jonka saat tietystä henkilöstä toisiaan välittömästi tapaamishetkellä, toisinaan vasta syvemmän ystävyyden kautta. Sisäisesti kaunis ihminen välittää, kuuntelee, on saatavilla ja läsnä, puhuu totta, eikä valita turhasta. Tällaiset henkilöt vaikuttavat yleensä hyväntuulisilta, rauhallisilta, keskittyneiltä ja huolettomilta. Yhteistä heille on myös se, etteivät he korosta ainutlaatuisuuttaan – vaikka todellisuudessa olisivat jossain mielin ainutlaatuisia, puhu itsestään – vaikka siihenkin olisi välillä syytä, eivätkä kiirehdi kohti seuraavaa menoa tai tehtävää – vaikka oikeasti heillä olisikin kiire. Sisäisesti kauniin henkilön ei tarvitse olla muiden puolesta uhrautuva työnarkomaani, vaan hän ottaa kantaakseen sen verran kuin pystyy ja auttaa muita siinä määrin, joka on riittävästi. Sisäisesti kaunis henkilö valaisee hymyllään ja sisäisellä viisaudellaan.
Tunnetko sisäisesti kauniin ihmisen? Kerrothan sopivan hetken tullen siitä hänelle. 💚
Lähteitä ja lisälukemista:
What to eat for healthy hair, skin and nails
Skincare from the inside – a Functional Medicine perspective
9 Strategies for Glowing, Vibrant Skin
Vitamin K Claims to Reduce Dark Circles, So We Asked Derms for Their Thoughts
The effects of topical application of phytonadione, retinol and vitamins C and E on infraorbital dark circles and wrinkles of the lower eyelids
Cosmetic and Therapeutic Applications of Fish Oil’s Fatty Acids on the Skin
The clinical effects of zinc as a topical or oral agent on the clinical response and pathophysiologic mechanisms of acne: a systematic review of the literature
Multicenter randomized comparative double-blind controlled clinical trial of the safety and efficacy of zinc gluconate versus minocycline hydrochloride in the treatment of inflammatory acne vulgaris
Evidence for acne-promoting effects of milk and other insulinotropic dairy products
Gluten intolerance and skin diseases
Acne vulgaris, probiotics and the gut-brain-skin axis - back to the future?
Does poor sleep quality affect skin ageing?
Can poor sleep affect skin integrity?
The importance of the ratio of omega-6/omega-3 essential fatty acids