Pikkujoulukausi on parhaillaan hyvässä vauhdissa. Moni ottaa ilon irti juhlakaudesta ja juhlii kelloon katsomatta ja kuppiin sylkemättä. Hauskanpidolla on kuitenkin hintansa: väsymys, käsien vapina, hikoilu, korkea syke, päänsärky, ärtyneisyys ja pahoinvointi ovat monelle tuttuja tuntemuksia pitkäksi venähtäneen illan jälkeen. Mitä elimistössä tapahtuu alkoholin nauttimisen seurauksena ja voiko krapulaa ennaltaehkäistä tai edes lievittää?
Krapula on elimistön myrkytystila
Pari alkoholiannosta silloin tällöin ei ole terveelle ihmiselle pahaksi. Sen sijaan harvoinkin tapahtuva liikakäyttö on elimistölle haitallisempaa ja tuntuu myös seuraavana aamuna. Kylmä totuus on, että alkoholi on aivosoluja tappava hermomyrkky, jota vastaan solut pyrkivät suojautumaan. Alkoholi lamaannuttaa hermostoa, jolloin aivot pyrkivät vastustamaan tätä vaikutusta ja ylläpitämään toimintakykyään kiihdyttämällä hermosolujen toimintaa. Kun veren alkoholipitoisuus kääntyy laskuun, aivot käyvät ylikierroksilla ja hermosolut alkavat purkaa suojaustaan. Alkoholin poistuessa elimistöstä myös krapulaoireet, eli alkoholin vieroitusoireet, alkavat.
Mitä enemmän promilleja, sitä pahempi darra
Alkoholin aineenvaihduntatuotteena syntyy asetaldehydiä, joka vastaa alkoholin tuomasta mielihyvästä – sekä joidenkin tutkimusten mukaan myös valtaosasta krapulaoireista. Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon asetaldehydiä elimistö muodostaa. Krapulaan vaikuttaa eniten kuitenkin nautittujen alkoholiannosten määrä: mitä enemmän promilleja, sitä pahempi krapula. Muita krapulan voimakkuuteen ja kestoon vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, fyysinen koko ja kehonkoostumus sekä se, kuinka tottuneet aivot ovat alkoholiin. Myös tilannesidonnaiset tekijät, kuten stressi, väsymys, mieliala ja ruokailu, vaikuttavat humalatilan sekä krapulan syntyyn ja kestoon.
Darraoireet ilmaantuvat pian alkoholin käytön jälkeen
Krapulaoireet alkavat ilmaantua 4-12 tunnin kuluttua juomisen lopettamisesta, ja kestävät yleensä 1-5 päivää vähitellen lieventyen. Pidempään kestäneen juhlaputken jälkeen alkoholin käytön jälkeiset vieroitusoireet voivat kestää pidempään.
Krapulaa ei voi paeta, mutta sitä voi lieventää
Krapula ja sen oireet paranevat itsessään ajan myötä. Se, kuinka kauan tässä kestää, on taas yhteydessä krapulan voimakkuuteen. Alkoholin palamista elimistössä ei voi nopeuttaa vippaskonsteilla, vaan alkoholin palamisnopeuteen vaikuttaa kehon paino sekä lihasmassan määrä. Mitä enemmän on lihasmassaa, sitä nopeammin alkoholi myös palaa.
Juo nesteitä
Alkoholin aiheuttamia fyysisiä (ja henkisiä) oireita voi kuitenkin yrittää lieventää. Krapulapäivän syömisellä ja juomisella voi vaikuttaa olotilaan paljonkin, sillä railakkaiden juhlien jälkeen verensokeri on matalalla ja keho kuivunut. Alkoholi on diureetti, joka poistaa nestettä elimistöstä. Nestehukka myös pahentaa krapulan oireita. Aamu onkin hyvä aloittaa juomalla alkoholittomia nesteitä ja jatkaa nesteytystä pitkin päivää. Kahvia kannattaa juoda maltillisesti, sillä kofeiini poistaa nesteitä ja kuivattaa kehoa entisestään.
Syö fiksusti
Moni yrittää parantaa krapulaa syömällä rasvaisia ja suolaisia ruokia. Näiden ruokien toimivuudesta krapulan parantajina ei kuitenkaan ole näyttöä, päinvastoin: rasvainen ruoka lisää vatsahappojen erittymistä, mikä voi pahentaa huonoa oloa entisestään varsinkin, jos kärsii krapulassa vatsavaivoista. Parasta olisikin syödä hitaita hiilihydraatteja, joilla on matala glykeeminen indeksi (esim. täysjyväleipä, täysjyväriisi, kasvikset), sillä ne pitävät verensokerin tasaisena pidempään.
Ulkoile
Raitis ilma ja kevyt ulkoilu parantavat mielialaa ja voivat auttaa krapulaoireiden kestämistä. Juhlien jälkeisenä päivänä kannattaa kuitenkin priorisoida lepo ja välttää rasittavaa liikuntaa. Päänsärkyä voi lievittää ottamalla ibuprofeenia. Parasetamolia sen sijaan ei tulisi koskaan ottaa krapulassa, sillä rasittaa lujilla olevaa maksaa jo entisestään.
Ravintolisillä tukea krapulaoireisiin
Krapulaa voi yrittää ehkäistä ja lieventää myös tietyillä alkoholin käytön yhteydessä otettavilla ravintolisillä. Acetium-kapselit suojaavat suuta ja vatsaa asetaldehydin haittavaikutuksilta. Nordaidin Blue Morning -vitamiinilaastarit sen sijaan auttavat palauttamaan elimistöön vitamiineja ja ravintoaineita, jotka keho menettää alkoholin nauttimisen myötä. Laastari suositellaan kiinnittämään jo ennen alkoholin nauttimista. Alkoholin käytön päätteeksi otettava Glutamax Fresh Morning taas sisältää muun muassa torulahiivasta (Torula utilis) peräisin olevaa glutationia.
L-kysteiini ja NAC voivat tuoda helpotusta darraoireisiin
Elokuussa 2020 median huomio kohdistui Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tekemään tutkimukseen, jonka mukaan aminohappo l-kysteiini auttaa lievittämään alkoholin asetaldehydin aiheuttamia krapulan oireita, kuten päänsärkyä, huonovointisuutta ja ahdistusta. Tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat juomisen ohessa pillereitä, jotka sisälsivät plasebon, 600 mg l-kysteiiniä tai 1200 mg l-kysteiiniä. L-kysteiiniä nauttineet raportoivat vähemmän krapulaoireita, ja asetaldehydin pitoisuus heidän hengityksessä väheni. Jos siis tiedossa on kostea ilta, kannattaa laittaa l-kysteiini, tai sen parempana pidetty versio N-asetyylikysteiini (NAC) kokeiluun. Myös meiltä Hyvikseltä löytyy kattava valikoima l-kysteiiniä tai NAC:ia sisältäviä tuotteita ja löydät N-asetyylikysteiiniin liittyvän jutun blogistamme.
Oman juhlakunnon tai juhlien jälkeisen ajokunnon voi testata kertakäyttöisillä alkoholitesteillä. Kertakäyttöiset alkoholitestit tehdään syljestä, ja ne antavat luotettavan laboratoriotasoisen testituloksen veren suhteellisesta alkoholipitoisuudesta. Tuloksen näkee testeistä heti. Promilless kertakäyttöinen promilletesti ja Medigoo Alkoholitesti ovat helppokäyttöisiä ja luotettavia kertakäyttöisiä alkoholitestejä, jotka on helppo kuljettaa mukana tai säilyttää vaikkapa autossa.
Lähteet:
Alkoholi humauttaa aivot pilviin
Alkoholi ja aivot
Humala ja krapula
Myrkyllistä asetaldehydiä tulee alkoholista - vaarallista yliherkille
Does greasy food actually help a hangover?
Huom. Juttuun on päivitetty 22.8.2020 tieto Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tekemästä tutkimuksesta, joka käsitteli l-kysteiinin vaikutuksia krapulaoireisiin.
