Useilla ihmisillä on kuiva ja jopa erittäin kuiva iho. Ihon ylin kerros epidermis halkeilee ja iho menettää kimmoisuutensa sekä kosteudensitomiskykynsä. Jos tällaista ihoa alkaa raapia, noidankehä on valmis: kutina yltyy ja pahenee samalla kun kuivuus iholla lisääntyy. Iho alkaa hilseillä, muuttuu karheaksi ja laikukkaaksi sekä kipeytyy.
Syitä
Ihon kuivumiseen on useita syitä. Atooppinen ihottuma lienee yksi yleisimmistä. Pahimmillaan atooppinen iho kutisee voimakkaasti ja iholle muodostuu märkivä ihottuma. Läntisissä teollisuusmaissa n. 20 % väestöstä kärsii atooppisesta ihottumasta. Lasten kohdalla luku on jopa suurempi (25 %). Taipumus sairastua atooppiseen ihottumaan on perinnöllinen.
Ihon lipidikoostumuksen määrän tai laadun muutos, samoin kuin mutaatio filaggriini -nimisessä ihon suojaproteiinissa saattavat osittain aiheuttaa suojamekanismin toimintahäiriön. Muutosten vuoksi iho ei pysty enää estämään kosteuden haihtumista kehosta. Tätä ilmiötä voidaan tutkia mittaamalla nk. transepidermaalista kosteuden haihtumista. Täydellistä selitystä geneettisille ihosairauksille ja niiden synnylle ei vielä ole mutta ympäristötekijöillä näyttäisi olevan merkittävä vaikutus. Nykyään kehomme joutuu käsittelemään uskomattomia määriä kemiallisia ja keinotekoisia aineita. Lisäksi elimistöämme rasittaa perhe- ja työelämän emotionaaliset haasteet. Joskus tarvitaan vain pieni sysäys, joka saa tasapainon järkkymään ja ihosta tulee hetkessä suojaton ja haavoittuva.
Ihossa on kolme kerrosta. Päällimmäisenä orvaskesi (epidermis), sen alla verinahka (dermis) ja alimpana ihonalaiskudos (subcutis). Orvaskesi muodostuu useista solukerroksista (keratinosyyteistä) uloin pinta koostuu pääasiassa kuolleista soluista (sarveistuneista keratiinisoluista). Lipidit ja proteiinit sitovat keratiinisolut niin tiukasti yhteen, että ne muodostavat suojaavan kerroksen, joka estää liiallisen kosteuden haihtumisen iholta. Muutokset lipidikerroksessa tai mutaatiot filaggriini-proteiinissa voivat aiheuttaa häiriöitä ihon suojamekanismin toiminnassa, jolloin ihosta tulee kuiva ja kutiava.
Toimiva itsehoito
Kuivasta tai atooppisesta ihottumasta kärsivän henkilön tulisi liikkua riittävästi ja syödä terveellisesti. Mitään yleissuosituksia ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä. Noin 30% atoopikoista on allergisia myös jollekin. Siksi on järkevää tehdä allergiatesti, jotta allergian aiheuttajia voidaan välttää.
Kasvojen ja vartalonhoidossa olisi syytä välttää keinotekoisia yhdisteitä ja hajusteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aidot eteeriset öljyt hyvin harvoin laukaisevat allergisen reaktion ja siksi ne sopivat hyvin myös allergikoille ja atoopikoille.
Keinotekoiset aineet ja tietyt tensidit voivat ärsyttää kuivaa ihoa. Kannattaa etsiä omalle iholle sopivimmat tekstiilit ja pesuaineet. Tekstiilit on pesun jälkeen syytä huudella huolellisesti, sillä pesuainetta jää helposti kuituihin. Puuvilla ja pellava ärsyttävät ihoa yleensä vähiten. Talvella maakuuhuoneeseen sijoitettu ilmankostutin on hyvä apu, sillä kosteampi ilma estää ihoa kuivumasta lisää.
Atooppinen ihottuma on meidän aikakautemme oire
Saksalainen Dr. Lüder Jachens on yksi harvoista ihotautilääkäreistä, joka tarkastelee ihotauteja holistisesta, antroposofisesta näkökulmasta. Dr. Jachensin mukaan atooppinen ihottuma kuuluu meidän aikakauteemme, sillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen atooppisesta ihottumasta kärsivien määrä on kaksin- tai jopa kolminkertaistunut kaikkialla Keski-Euroopassa. Syynä tähän ovat erilaiset ympäristön vaikutukset, ruoan laadun heikkeneminen sekä huonontuneet ruokailutottumukset. Atooppisessa oireyhtymässä elimistö on yliherkkä kaikille ulkoisille ärsykkeille ja immuunisysteemi reagoi voimakkaasti allergeeneihin, jotka ovat yleensä tunnettuja, yleisesti harmittomia tekijöitä ympäristössä.
Tunnusmerkit: harmaa iho, joka hilseilee
Atoopikkojen iho on yleensä harmaa, kalpea, erittäin kuiva ja suomuinen. Iho kutisee hikoillessa, eikä se siedä villan kosketusta. Jos ihoa hipaisee kynnellä, siihen jää valkoinen viiru. Ihon uusiutumiskyky on tukahtunut ja ihossa on vähemmän talirauhasia. Myös seebumin ja hien tuotanto ovat vähentyneet.
Noin 70 % atopiatapauksista liittyy perinnöllisyyteen. Kun atoopikoiden kehon rytmiä tarkastellaan, voidaan huomata, että iho alkaa usein oireilla iltaisin, koska ihosolujen uudistuminen on vilkkaimmillaan öisin.
Lüder Jachens painottaa, että atopian hoidossa, potilaan kokonaisvaltainen tarkkaileminen on avainasemassa ja parantuminen vaatii tasapainoa elimistön fyysisten, sekä psyykkisten toimintojen välillä.
Luonnonkosmetiikasta apua
Jachensin mukaan luonnonkosmetiikkaa voidaan käyttää apuna atopian parannuksessa ja oireiden lievityksessä. Dr.Hauschka –kosmetologi Doris Mülherr painottaa, että atopian hoidossa tärkeintä on yhdistää oikeanlainen lääkehoito, ruokavalio, kotona tehtävä ihonhoito ja sarjana tehtävät kosmetologihoidot.
Tuotteissa tärkeintä: ne ovat tensidittömiä, eivätkä siksi vahingoita ihon omaa suojaavaa kerrosta (eivät häiritse ihon normaaliflooraa) ja tukevat ihoa sen toimiessa luonnollisena suojana ulkoisia rasituksia vastaan, ne auttavat ihoa säilyttämään kosteuden, ne normalisoivat ihon pintaverenkiertoa, ne vahvistavat ihon uusiutumis- ja ravintoaineiden kuljetusprosesseja, vähentäen hilseilyä iholla.
Dr. Hauschka Med voiteet on suunniteltu erityisesti kuivan, kutiavan ja ärtyneen ihon hoitoon.
Alunperin julkaistu 7.3.2017 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.