Oman epäonnistumisen myöntäminen saattaa olla yksi vaikeimpia asioita elämässä. Epäonnistumisen seurauksena joudumme kokemaan häpeää, jota vastaan taistelemme viimeiseen asti. Uuden yrittäminen vaatii aina rohkeutta, sillä samalla otat riskin: voit joko onnistua tai epäonnistua.
Kukaan ei voi onnistua aina, ei ainakaan täydellisesti. Menestyneen henkilönkin elämä pitää usein sisällään paljon epäonnistumisia, mutta hän harvoin jää niitä murehtimaan. Joskus kunnon munaus onkin pelkästään tarpeellinen, jotta kasvat ja kehityt ja saat suunnan kohti onnistumista.
Tämän päivän tarkoituksena on muistaa, että epäonnistuminen on sallittua meille kaikille. Koska tänään vietetään Epäonnistumisen päivää, päätimme Hyvinvoinnin Tavaratalolla tarttua haastavaan aiheeseen ja jakaa omia epäonnistumisiamme.
Markkinointiosaltolla muistellaan seuraavaa:
- Kismittävimpiä virheitä eli pieniä epäonnistumisia ovat yleensä kirjoitusvirheet. Mieleen muistuu tapaus, kun hioin viikkokirjeen ingressiä tavallista kauemmin ja laitoin kirjeen tyytyväisin mielin matkaan. Valmiin kirjeen lyhyehkö ingressi sisälsikin sitten kaikenkaikkiaan KOLME enemmän ja vähemmän erottuvaa kirjoitusvirhettä.
- Laitoimme kerran sivuille voimaan kampanjakoodin, jolla sai alennuksen valikoimasta. Koodi lakkasi toimimasta kesken kaiken, koska se oli ajastettu voimaan liian lyhyelle ajalle. Onneksi asiakkaat viestittivät tästä Facebookiin, niin saimme koodin uudelleen toimimaan.
- Aina eivät kampanjatkaan toimi toivotulla tavalla. Pyysimme asiakkaita lähettämään meille onnitteluvideoita, joita vastaan lupasimme heille 10 euron lahjakortin. Olemme jo tovin odotelleet videoita, mutta toistaiseksi olemme saaneet niitä vain kaksi. :)
Asiakaspalvelussa sattuu ja tapahtuu:
- Asiakkaamme oli tilannut pakettinsa Helsinkiin tietyn R-kioskin pisteeseen, mutta jostain syystä oli paketti virheellisesti toimitettu toiselle puolelle Suomea. No ei hätää, vakuuttelin asiakkaalle, että laitamme tulemaan heti uuden tilauksen oikealle R-kioskille. Tässä vaiheessa varmaan rattaat pyörähtivät väärään suuntaan päässäni ja onnistuin laittamaan korvaavalle lähetykselle noutopisteeksi omaa kotiosoitettani lähellä olevan noutopisteen, eli paketti matkasi siis Turkuun eikä Helsinkiin. Syy miksi näin tein, ei ole vielä tänä päivänäkään minulle avautunut. Muutaman päivän päästä asiakas soitteli ja ilmoitti, että paketti on matkalla nyt Turkuun, eikä vieläkään Helsinkiin. Mikä ihme on homman nimenä, hän mietti. Tutkin tilausta ja samalla tajusin tekemäni virheen. Kuten aina, virhe täytyy rehellisesti myöntää ja kerroin asiakkaalle, että olen varmaan saanut jonkin sortin "aivopierun" ja tehnyt inhimillisen virheen. Asiakas remahti nauramaan luurin toisessa päässä ja pyysi, että jos se kolmas kerta toden sanoisi. Minun onnekseni seuraava lähetys matkasi oikeaan toimipisteeseen ja asiakas kuittasi parin päivän päästä vihdoin saaneen pakettinsa.
- Tuossa kesälomilta palatessani ensimmäisenä työpäivänä onnistuin muistamaan toimipisteemme hälytysten koodin väärin. Kaiken lisäksi minä itse olen sen koodin keksinyt. :D Siinä sitten soiteltiin vartiointiliikeeseen ja kas kummaa, turvasanakin oli ihan hukassa ja lomanjälkeinen työpäivä tuli kauppiaalle maksamaan tavallista enemmän vartijoiden tullessa paikalle todistamaan, että olin oikeutettu tiloissamme olemaan.
Varastolla pienistä epäonnistumisista voikin kehkeytyä varsinainen soppa:
Muutimme tämän vuoden keväällä Hyvinvoinnin Tavaratalon varaston uusiin tiloihin ja samalla uudistimme tilausten keräilyyn liittyvää tietotekniikkaa. Tietotekniikkavastaavamme Ville on tehnyt meille kätevän ohjelman, jonka avulla varastomme pysyy järjestyksessä. Järjestelmä toimi hyvin myös muuton jälkeen, joten luotin siihen, ettemme voi sotkea asioita kovin pahasti. Olisihan se pitänyt arvata, ettei tietotekniikka ole milloinkaan idioottivarmaa.
Erään päivän päätteeksi olin pesuainehyllyjen välissä siirtämässä Sonetin rasvaliuotinta uuteen hyllypaikkaan. Apuna oli käsitietokone, jonka avulla pidämme järjestelmämme ajan tasalla. Jokainen työntekijä voi tehdä omalla käsitietokoneella muutoksia tuotteiden sijaintiin ja lukumäärään. Kun yritin siirtää tuotetta, kone ilmoitti minulle, että yksi valitsemistani hyllypaikoista oli jo varattu. Kone kysyi haluaisinko tyhjentää varatun paikan. Huomasin, että kone ilmoitti varatuksi paikaksi aivan toisen paikan, kuin mihin olin tuotetta siirtämässä. Laitteen antamat tiedot tuntuivat sen verran oudolta, että pysähdyin hetkeksi miettimään mitä tehdä.
Lopulta päätin ettei kokeileminen olisi vaarallista. Oletin, että kone tyhjentäisi vain ilmoittamansa paikan. Painoin siis näppäintä, jolla varmistin rasvaliuottimen siirron uuteen paikkaan. Kävi ilmi, että tällä yhdellä painalluksella olin tyhjentänyt puolet kaikista varaston hyllypaikoista! Tuotteita meillä on hyllyssä lähes neljätuhatta ja ilman oikeita hyllypaikkoja tilausten keräily on liki mahdotonta. Nyt minun olisi siis pakko hyllyttää pari tuhatta tuotetta uudelleen, jotta pystyisimme ylipäätään toimittamaan tilauksia.
Eipä siinä auttanut kuin sadatella omaa tyhmyyttään ja ruveta hyllyttämään. Myönteistä tässä kaikessa oli, että mokasin iltapäivällä, jolloin päivän tilaukset olivat jo lähteneet matkaan. Aikaa virheen korjaamiseen oli siis ruhtinaallisesti eli seuravaan aamuun asti. Ja olinhan hävittänyt vain puolet varastopaikoista, en sentään kaikkia. Lisäksi, kokemusta rikkaampana minulla on nyt aika tarkka arvio siitä, kuinka pitkään kahden tuhannen tuotteen hyllyttäminen kestää. Tiedoksi uteliaille: kahden tuhannen tuotteen uudelleen hyllyttäminen kestää noin seitsemän tuntia.
Sanotaan, että virheistä oppii, mutta valitettavasti pari viikkoa myöhemmin työkaveri teki täysin saman virheen (toiset seitsemän tuntia!). Ilmeisesti muiden virheistä on hankalampi oppia. Tosin kertaus on myös opintojen äiti, joten Hyvinvoinnin varastossa ollaan nyt hyvin oppineita.
Kauppiaamme on asia erikseen. Hän on tunnettu eräästä spesiaalitaidostaan, nimittäin kokoamis- ja rakennuskyvyistään...
- Mainostoimistostamme tiedusteltiin myymmekö punaista riisiä. Ilmoitin, että löytyy kyllä ja hain heille hyllystä riisipussin. Vasta myöhemmin hoksasin, että olivatko kuitenkin mahtaneet tarkoittaa punaisella riisillä punariisiä - siis luontaistuotteena…
- Asiakas oli meihin yhteydessä, kun oli saanut väärän tuotteen. Samassa tuotesarjassa oli tosiaan useita hyvin samalla tavalla nimettyjä tuotteita ja aikaa ennen viivakoodikeräilyä oli näin vahingossa päässyt tapahtumaan. Lupasin toimittavamme uuden tuotteen. Kävi kuitenkin niin, että toimitimme toistamiseen asiakkaalle väärän tuotteen. Asiakas oli luonnollisesti hieman kiukkuinen puhelimessa ja pyysi antamaan vastuuhenkilölle kenkää ja menemään näöntarkastukseen. Tässä tapauksessa kenkää olisi saanut itse kauppias, jolla oli varattuna aika näöntarkastukseen seuraavaksi päiväksi…
Blogistamme tutun gluteenittomia herkkuja loihtivan Hannelin luomuksetkaan eivät aina ole menneet ihan nappiin:
- Miehet kehuivat kilpaa keittiössä uunituoretta spelttileipää, oli kuulemma paras gluteeniton leipä mitä ovat maistaneet. Tässä kohtaan hoksasin, että olin vahingossa mainostanut spelttileipää heille gluteenittomana, jota se ei luonnollisestikaan ollut…
Aina ongelmat ja kommellukset eivät liity suoraan omaan työhön työpaikallakaan:
- Superhienon hi-tech-kahvikoneemme ollessa vielä uusi, pääsin perehtymään sen sielunelämään hieman tarkemminkin. Kahvikone huusi jotain aivan ennennäkemätöntä virhekoodia, jonka syy ei pitkällisen tutkailun ja manuaalin selailun jälkeenkään avautunut. Kahvihampaan kolotuksesta huolimatta olin jo luovuttaa koko tuomiopäivän masiinan kanssa, kun paikalle onneksi sattui kahvikoneen toimittajan huoltaja vakiohuoltokäynnilleen. Lähdin tältä pelastavalta enkeliltä sitten huolestuneena kyselemään, mikä lie kryptisen koodin aiheuttaja, tässä vaiheessa täysin varmana kahvikoneen olevan lopullisesti rikki. Naureskellen sukkela ja nokkela huoltomies osoitti koneen kahvisäiliötä, ja totesi ivallisesti koneen toimivan paremmin, jos säiliöön lisää kahvia. Kas kun minähän olin tutkinut koneesta joka ikisen muun sopukan ja kolon ja vipstaakin, etten sitten suuressa näppäryydessäni tajunnut kahvisäiliön olevan tyhjä...
Pikkujouluissa tapahtuneet epäonniset sattumukset ovat varmasti monille tuttuja. Tässä yksi viattomimmasta päästä:
- Pikkujouluhuumassa voi helposti tapahtua pikku erheitä. Eräiden kemujen yhteydessä kaupungilla kulkiessamme kauppiaamme halusi osoittaa ihailunsa ja arvostuksensa erästä miespuolista työntekijäämme kohtaan. Siispä kauppias syöksyi antamaan tälle oikein sydämellisen karhuhalin takaapäin tämän ollessa pankkiautomaatilla käymässä. Herkkä hetki sai kuitenkin entistä koomisempia piirteitä, kun halauksen kohteeksi päässyt mies olikin täysin vieras henkilö, eikä suinkaan kauppiasta niin kovasti miellyttänyt työntekijä! Vieras mies ei kuitenkaan pistänyt tätä yllättävää hellyydenosoitusta pahakseen, vaan suhtautui asiaan esimerkillisellä tyyneydellä.
Toisinaan saamme todistaa myös ulkopuolisten pieniä kömmähdyksiä:
- Eräs suurehko laitteiden toimittaja ja -huoltoyhtiö on teettänyt toimittamiinsa laitteisiin tarrat, joissa on kyseisen firman huollon yhteystiedot. Tarrojen suunnittelussa on tosin käynyt pikku käytännön virhe; niihin on livahtanut väärä puhelinnumero. Eikä tietenkään mikä tahansa numero, vaan Hyvinvoinnin Tavaratalon asiakaspalvelun puhelinnumero! Asiakaspalvelumme saakin päivittäin vastata erilaisiin huoltopyyntöihin ja vikailmoituksiin, joissa emme valitettavasti osaa auttaa.
- Yrityksemme nimen oikeinkirjoitus tuottaa välillä päänvaivaa. Ehkä legendaarisin versio oli näkemämme "Hyvinvointi taravatalo"…
Kun jokin asia epäonnistuu, muista nämä:
1. Nuku yön yli. Seuraavana päivänä virhe tuntuu pienemmältä.
2. Jos huomaat virheen, joka vaatii nopeaa korjausliikettä, pyydä reilusti apua.
3. Harvoin kyseessä on elämän ja kuoleman asia. Vaikka mokasitkin, pistä virhe isoon mittakaavaan ja huomaat kuinka pieni se on tässä maailmankaikkeudessa.
4. Virheistä yleensä oppii. Epäonnistuminen kasvattaa ja kehittää.
5. Loppujen lopuksi, riittää, kun tekee parhaansa.
Alunperin julkaistu 13.10.2014 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.